Miekkojen ja keihäiden kalistelua

Loppuviikko kului rattoisasti. Torstaina meillä oli vain lyhyt tunti Liba Tayloria (reportaasin tehtävänantaja). Tuntiin sisältyi vain jo paljon aikaisemmin ottamiemme reportaasikuvien katselua ja kommentointia. Liba sanoi, että sain ihmeellisen hyviä kuvia, miettien miten jouduin aina pysähtymään keppien kanssa ottaakseni kuvan. Rakenteellisia kommentteja ei Libalta tullut paljoa, niinkuin esimerkiksi Dorotalta usein tulee, eikä myöskään kovin ankaraa kritiikkiä. Liba toivoi vähän, että tekisimme reportaasiin pienen tekstiosuuden, joka selittää vähän kuvia ja kaupunkia, mutta sanoi ettei ollut varma näemmekö enää koulussa laisinkaan tämän jälkeen. Saa nähdä, kirjoitan sen, jos ehdin.

Liballa oli jälleen koira mukanaan.
Täällä koiria näkee hyvin usein vapaana kadulla, kahviloissa ja jopa elokuvateattereissa. Hyvin ne kyllä käyttäytyvätkin, vähän erilaista kuin Suomessa.

Illalla lähdimme myös mielenkiinnosta Petrín kukkulalle, jossa menimme katsomaan Battle of the Nations :ia.  Ritaritaistelut olivat tapahtuman kohokohta, areenalla oli jatkuvasti taistelua meneillään joukkue joukkuetta vasten. Myös Suomella on oma joukkueensa, mutta  harmiksemme olimme vääränä päivänä liikkeellä emmekä nähneet heidän taisteluaan. Taistelut olivat todella kovaa rytinää, ainakin yhdessä näkemässäni ottelussa joku ottelija joutui ambulanssihoitoon taistelusta tulleen vamman takia. 
Upeita ritaritaisteluita, keksiaikaisia asuja, aseita, makkaraa ja herkkuja. Todellakin kannatti lähteä, vaikka aluksi olin hieman vastahakoinen jalkani takia. Täytynee seurata milloin tämä tapahtuma tulee Suomeen.

Amerikka vs. Israel.
Alkuasetelma.

Taistelua.

Taistelun loppumainingit.

Taistelun jälkeen vastapuolen soturit halasivat toisiaan ja kiittivät hyvästä ottelusta.

Ukraina vs. Amerikka

Tämä taistelu oli erityisen raivoisa, Ukraina hakkasi päälle kovaa ja voitti illan finaalin.

Kojuilta löytyi tällainen heppu. 

Kojujen lähellä saivat vekaratkin harjoitella miekkataistelua.

Väsynyttä ottelijaa löyhytetään kaksintaisteluareenalla.

Kojuilta pystyi ostamaan ihan oman ritarivarustuksensa. 

Aika perinteien tsekkiläinen avotulella paistettu herkku, en tiedä nimeä, mutta päätin viimeinkin maistaa sitä. Maku muistutti paljon sokerikorppua.

Tarinaheki: Sain tämän namun korealaiselta tytöltä, kun tein hänelle tilaa ihmistäyteisessä funikulaarissa.

Perjantai oli kansallinen vapaapäivä, joten koulua ei ollut. Meille se oli lepopäivä, koska jalkani kipeytyi taas asteen uudelleen viikon aikana. Ja levolla tarkoitan tietenkin sitä, että istuin koko päivän asunnolla värittäen niska vääränä näyttelykuviani. Sain 2/8 väritettyä, niistä puuttuu vielä typografia ja loppusilaukset.

Ähäkutti, ette saakaan nähdä koko kuvaa.

Viikonloppu tiesi taas museoiden kiertelyä, niinpä jatkoimme urakkaamme Prahan Kansallisgallerian pysyvien näyttelyiden parissa. Tällä kertaa kävimme kahdessa eri näyttelyssä: vuorossa oli keskiajan taide, sekä klassinen kausi barokin alkuun asti. Onneksi Miriam kirjoitti minulle todistuksen, että olen opiskelija, sillä sen avulla pääsen ilmaiseksi sisään kaikkiin näihin pysyviin näyttelyihin. Päivä vierähti nopeasti ja nähtävää oli paljon, osa teoksista oli suorastaan huikeita. Harmillisesti meiltä jäi Saksan ja Itävallan osa klassisessa taiteessa täysin sivusuuhun vain, koska emme ehtineet käydä sitä ennen museon sulkeutumista.

Maria ja Jeesus-lapsi, tästä aiheesta todellakin riitti patsaita tyylillä jos toisellakin,

"Spagetti" -Jeesus

"Ilmeeni kun minut herätetään päiväunilta"-Jeesus

Aitoa Rembrandtia, wau!

Ja El Gregoa myös,

Museon katto saattoi olla satunnaisesti myös erittäin koristeltu.