Hei, olen Pauliina Mustola ja opiskelen Hyriassa kuvallisen ilmaisun perustutkintoa. Valmistun vuonna 2016 kuva-artesaaniksi. Tämä blogi on omistettu ajalle, jonka vietän vaihto-oppilaana Tsekin Prahassa, luokkatoverini Hilda-Maija Varpasen kanssa. Me opiskelemme vaihdon ajan mediapainoitteisessa Škola MICHAELissa ja asumme yhdessä Prahan keskustassa erään paikallisen kanssa.
Me saavuimme Prahaan keskiviikkona illalla, majoittajamme Tereza oli ystävällisesti lentokentällä vastassa meitä ja toi meidät asunnolle.Emme juuri ehtineet muuta, kuin nopeasti käydä läpi pieniä perusasioita ja asettautua jotenkuten uuteen kotiimme, kun menimme melkein samantien nukkumaan.
Terezan asunto on hyvin viihtyisä ja vanha asunto, siitä on lyhyt kävelymatka metrolle ja pääkadulle. Myös Tereza itse on hyvin mukava ihminen, hän puhuu oikein sujuvasti englantia ja tietää paljon Prahasta (suuri plussa meille kaikesta tietämättömille)
 |
| Minun ja Hilda-Maijan huone. |
 |
| Terezan lemmikkikani, nimi taisi olla Jonas |
Torstaina alkoi hullunmylly. Lähdimme heti seikkailemaan metrolla tavataksemme Tsekin pään kv-vastaavaa Miriamia. Huomasimme kyllä heti rikkoessamme rahaa metrolippua varten, etteivät niin monet Tsekkiläiset puhukaan englantia, toisinkuin odotimme. Onneksemme Prahan metrolinjat ovat hyvin yksinkertaisia ja oudoista nimistä huolimatta pääsimme lähes ongelmitta perille. Miriam hankitti meille matkakortit, joilla pääsimme kulkemaan vapaasti kaupungin julkisilla ympäriinsä. Pakko myöntää että jo sinä päivänä kuljin enemmän metrolla, kuin olen koskaan aikaisemmin elämäni aikana kulkenut. Metrolla (ja muilla julkisilla) kulkeminen täällä on hävyttömän helppoa; metrolinjoja on vain kolme ja ne kaikki risteävät toisiinsa. Lisäksi niitä kulkee lähes jatkuvasti, joten jos vaunu ehtii karata silmiesi edestä, tulee toinen heti parin minuutin sisällä. Matkaa koululle meiltä on noin 20 minuuttia metrolla.
(Prahan metrokartta, kuljemme koulmatkamme Vltavaskáskasta Opatoviin)
Saman päivän aikana kävimme jo tutustumassa kouluumme ja loimme meille lukkarin. Jo heti sisään astuessamme huomaismme, että koulun tilat ovat valtavat ja siistit, myös Miriamin puheen ja seinillä olevien oppilastöiden perusteella saimme sellaisen kuvan, että opiskelu siellä on jo hyvin ammattimaista.
(kuvia koulun tiloista)
Nopean tutustumisen jälkeen Miriam antoi meidät muutaman oppilaan käsiin, joiden oli tarkoitus viedä meidät valokuvauksen pajaan jonnekin toisen kaupunginosaan. Tytöt, joiden luultavimmin oli tarkoitus hoitaa tämä homma, katosivat melkein samantien maisemista. Jäimme Peter-nimisen valmistuvan oppilaan huostaan, hän kierrätti meitä nopeasti kauppakeskuksessa ostamassa rekvisiittaa kuvauksia varten ja vei sitten monen mutkan jälkeen studiolle.
Studiolla oli hyvin erilainen työskenetelymeininki, kuin meillä suomessa. Suurimman osan aikaa ihmiset vain oleskelivat ja juttelivat keskenään (eivät siis juurikaan meidän tai Peterin kanssa) kaikessa rauhassa, aina välillä sitten kuvaten. Me, kovaan työtahtiin tottuneet, osasimme vähän ihmetellä tätä. Minusta se tuntui jopa vähän lorvailulta (voi olla, että uupumus ja jano vaikuttivat tässä vaiheessa aika paljon). Toisaalta Peter itse sanoi, että siellä mennään vähän liian hitaasti hänen makuunsa ja meistä oli mielenkiintoista nähdä miten he tekivät kuvat isossa studiossa. Pääsimme itsekin kokeilemaan kuvausta ja kuvattavana oloa, me olimme Peterin apuna ja hän puolestaan meidän.
Kuvausten jälkeen lähdimme yhdessä vielä puolivahingossa toiseen ostoskeskukseen. Menimme yhdessä syömään ja puhuimme niistä ja näistä.. Se mitä minulle jäi näistä keskusteluista jäi mieleen, olivat mm. se, miten opiskelu on paljon keskittyneempää hänen koulussaan: Jos opiskelit esim.desingia, et juurikaan opiskellut muuta. Ymmärsin myös Peterin puheista, että heidän yhteishenkensä koulussa ei ole välttämättä niin hyvä, kuin esimerkiksi meillä taidekoululla.
 |
 |
| Täällä maa on jo vihreänä, kukatkin uskaltavat jo kukkia |
Perjantaina otimme kameramme mukaan ja lähdimme kouluun. Koulumme alkoi kymmeneltä ja osallistuimme grafiikan tunnille. Saimme valita teemmekö akvarellimaalausta vai typografiaa kohopainolla, valitsimme kohopainon. Tällä tunnilla opettaja ja oppilaat vaikuttivat vähän vastaanottavaisimmilta, mutta kaikki keskittyivät silti pääosin omiin töihinsä. Tunnin oli Miriamin mukaan tarkoitus päättyä 2 aikaan, mutta kaikki liukenivat (ja käskivät meitäkin) jo 1 aikaan. Siirryimme syömään ruokalaan ja sitten lähdimme kotiin. Otimme paljon valokuvia koulumatkan aikana ja kotona käytyämme lähdimme turisteilemaan, eli katselemaan paikallisia nähtävyyksiä, sillä sää oli mitä upein (jopa 20 astetta lämmintä). Vietimme loppuillan kävellen pitkin Prahaa kuvaillen nähtävyyksiä ja saavuimme vasta myöhään illalla jalat hellänä kotiin.
 |
 |
| Kuuluisa astronominen kello |
 |
| Katuperformanssia |
 |
| Suloinen silitettävä pääsiäistorilla |
 |
| Pääsisäismuna pääsiäistorin reunalla |
 |
 |
| Patsaita Kaarlen sillalla |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti